lauantai 31. tammikuuta 2015

"Kasva ainakin 10 senttiä lisää pituutta"


Keskiviikkona olin jälleen Jaakkolassa tunnilla, ilma ei ollut kovinkaan kiva, tunnin jälkeen olin ihan läpimärkä räntäsateen jäljiltä. Mutta koska olen tälläinen pesunkestävä hevostyttö, ei tuo kyllä yhtään haitannut.

Pääsin kipuamaan tällä kertaa suokkitamma Leenan selkään, jotenkin tuo hevonen on niin ihanan rauhallinen ja mukava ratsastaa että hyvillä mielin aloitin tunnin. Leenalla en ollutkaan taas vähään aikaan mennyt joten oli tosi kiva päästä sillä menemään.

Tunti aloitettiin (tietenkin alkukäyntien jälkeen) tekemällä suurta soikiota eli käytännössä kulkemalla kenttää ympäri harjoitusravissa. Yhdellä pitkällä sivulla tehtiin temponhidastus ravista, ja tässä oli aluksi ongelmana se, että Leena ei halunnut millään hidastaa. Jouduin siis tekemään paljon pidätteitä saadakseni sen hidastamaan edes muutaman askeleen ajaksi. Ehkä suurin ongelma koko tämän tunnin aikana oli mun ryhdikkyys. Mulle Jossu huomauttikin jossain vaiheessa suurinpiirtein näin: "Yritä kasvaa ainakin kymmenen senttiä lisää pituutta". Tässä mulla on kyllä niin paljon opittavaa ja työtä edessä tämän ongelman kanssa että huhhuh..

Leena (vanha kuva)


Suurinpiirtein tunnin puolivälissä vaihdettiin suuntaa, ja tehtiin temponhidastuksen sijaan neljän askeleen käyntiin-siirtyminen. Plussana piti tiputtaa jalkkarit pois jaloista. Leenan reippaudesta huolimatta pysyin sen tasaisen ravin ansiosta hyvin kyydissä mukana, mutta Leena alkoi jo huomattavasti paremmin kuuntelemaan minua alkutuntiin verrattuna. Siirtymiset alkoivat kohdistua edes suurinpiirtein oikeaan paikkaan ja tamma alkoi jo reagoimaan vähän nopeammin apuihini. 

Tunti sujui mielestäni ihan ookoosti, vaikka siirtymiset on ollu mulle aina vaikeita ratsastaa. Ehkä nekin sieltä jossain vaiheessa alkaa luonaamaan.. :)


Maanantaina käväistiin muuten maastossa kaverini Ampan kanssa, ja Elli tuli mukaan kameran kanssa kävellen. Ratsuina mulla ja Ampalla toimivat rauhalliset maastovarmat luottoponit Ringo ja Aatu, joiden kanssa kyllä uskaltaa mennä maastoon ihan turvallisin mielin. Tämä maastoreissu sisälsi pääosin vain käyntiä, yhdellä pikku pätkällä sitten uskallettiin ravata hieman. Tiet kun oli tosi liukkaat. Ringo toimi mulla ihan hyvin, ei säikkynyt turhia tai tehnyt muutakaan ihmeellistä :)

Edessä minä ja Ringo, takana Amppa ja Aatu


Tämä mastoreissu oli mun ja Ampan ensimmäinen maasto ilman "vetäjää", joten kieltämättä hieman jännitti alussa josko nyt sitten jotain tapahtuu. Mutta ihan hyvin meni kaikinpuolin, Aatu-ponia vaan vähän autot pelotti.





~Laura




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti