Puomeja energisellä ratsulla

Leena

Tämä postaus tulee nyt ihan vähän myöhässä, sillä tuntini Jaakkolassa oli keskiviikkona. Mutta tuskinpa se kauheasti haittaa :)

Olin tiennyt jo viime koulutunnilta, että seuraavan tunnin aiheena olisi sitten puomit. Ehdinkin sitten pähkäillä hevosvaihtoehtoja kauankin, olin melkein varma että joko Leevi tai Leena mulle annettais puomitunnille. Ja Leenahan sieltä nimilistasta mun nimen kohdalta löytyikin.


Alotettiin tunti alkuköpsöttelyjen jälkeen puomilinjalla, jossa pitkälläsivulla oli kaksi puomia noin viiden tai kuuden laukka-askeleen välimatkalla. Tultiin tätä linjaa ensin ravissa. Leena tuntui jo tässä vaiheessa olevan täynnä energiaa, vaikka yleensä tammaa täytyy enemmän patistaa eteen. Mulla ei ollut edes raippaa! Ihan eri hevonen alla kuin joskus pari kuukautta sitten..

"Herkkuja?"

Puomeja tultiin lopputunnista myös laukassa. Edelleen oltiin samalla linjalla, ja tässä vaiheessa Leena vasta innostuikin! Heti kun annoin ihan pienetkin laukka-avut, niin oli tamma jo matkalla kohti puomeja. Mun täytyi vaan tehdä paaaljon puolipidätteitä ja istua tiiviisti satulassa, se onneksi riitti pitämään Leenan hanskassa. Kerran tamma innostu vielä vähän lisää, ja kuskin yllätykseksi hyppäsi yhden maapuomin yli, aivan kuin siinä olisi ollut 40 senttinen este!
Jossain vaiheessa kun olin nostamassa laukkaa ja tulossa pian puomeille, niin en oikein tiedä mitä tapahtui mutta Leena vaan yhtäkkiä hyppäsi kiitolaukalle. Siinä sitten mentiin puomien yli niin vinhaa vauhtia että tuntui siltä kuin niitä puomeja ei olisi ollut maassa lainkaan. Yksi samalla tunnilla kuin minä oleva ratsastuskaverini sanoi että oli näyttänyt ihan siltä kuin Leena olisi pelästynyt jotain kentän päädyssä. Joten luultavasti syynä tähän olivat sellaiset inhottavat pienet vihreät miehet..

Tunnin jälkeen oli kuitenkin tosi hyvä fiilis, Leenalla oli tosi mukavaa mennä taas pitkästä aikaa. Seuraavalla kertaa olisikin sitten estetunnin vuoro :)

"Jos mä nyt oikeen söpösti kerjään, niin sattuisko sulta silloin löytymään muutama porkkana?"

Voiko olla niin vaikeaa..

...erottaa kaksi lämppäriä toisistaan.

Tänään tiistaina lähdin tallille melko pian koulun jälkeen kaverini Ampan kanssa. Minun oli tarkoitus ratsastaa Paavolla, joka on siis lämminveriruuna. Ampan taas oli tarkoitus ratsastaa Ringolla, itsepäisellä tilastoponiruunalla. Päästyämme tallille lähdimme heti ensimmäiseksi metsästämään ratsuja kuraisesta tarhasta. Amppa oli varautunut kumisaappailla, mutta enhän mä sitten itse tietenkään ottanut asiaa huomioon ennen tallille lähtöö..joten ridakenkäni olivat sitten oikein hienon mutakuorrutuksen peitossa..

Ja nyt itse otsikon aiheeseen...kun tuolla tallilla missä käydään hepoja vuokraamassa, on yhteensä neljä lämppäriä. Kaks tunnistaa kyl hyvin, meinaan Kingin ja yhden toisen jonka nimeä en itse asiassa ollenkaan tiedä. Mutta sitten on vielä ne kaksi lämppäriä, toinen nimeltään Hani ja toinen itse Paavo. Me ei sitten Ampan kanssa yhtään tiedetty vielä että kumpi on kumpi, joten sain hakea ja vaihtaa epätoivoisten arvailuyritysten kanssa hevosia yhteensä neljä kertaa tallin ja tarhan välillä, ennen kuin syttyi uusi älynväläys, jonka Amppa keksi: "Hei katotaan siit yhest kuvast mis mä ridaan Pavel, et onks sil sukkii jalas!". Kuvan katsomisen jälkeen löysin vihdoin viimein oikean hevosen tarhasta ja nyt muistisääntö itselleni: Paavo on hevonen, jolla EI OLE MITÄÄN SUKKIA JALASSA. Ehkä tämä tieto auttaa löytämään Paven omin voimin jatkossakin..Olin siis mennyt Paavolla ainoastaan yhden kerran ennen tätä kertaa.

Alottelin Paven kanssa kentällä alkukäyntien jälkeen tehtävällä, jossa tein käynnissä lyhyille sivuille suuret pääty-ympyrät, ja pysäytykset pitkien sivujen keskelle. Tämä sujui ihan hyvin, Pave taipui melko nätisti ja pysäytykset onnistuivat melkein pelkän istunnan avulla. Siirryin pian raviin, samaa tehtävää ravissakin, vaihdoin pysähdykset vain käyntiinsiirtymisiin. Pavella oli jonkin verran energiaa ja ravi pysyi hyvin yllä ja energisenä.
  Annoin hepalle hyvin ansaitut välikäynnit, ja sen jälkeen ravailin hetken eteenalas pidemmällä ohjalla tarkoituksena saada Paavoa rennommaksi. Lopuksi laukkailin molempiin suuntiin muutaman epämääräistä ympyrää, ei vitsit hepalla oli oikeesti virtaa!

Tuli kyl toosi hyvä fiilis ratsastuksesta, sellaisia voisiko sanoa pienen pieniä onnistumisen tunteita! Paavo vaan on niin ihana ja mukava ratsastettava, että tällä lämppärillä ratsastelen varmaan ainakin tämän talven melkoisen aktiivisesti :)

Pahoittelen kuvien kännykkälaatua, mutta kun ei vielä ole omaa kameraa..noh on nää kännykkäkuvat kuitenkin sentään parempia kuin täysin kuvattomat postaukset :)

~Larppa

Kertoilua itsestäni ja kauraturvista - Laura

Kuten jo aiemmassa postauksessa mainitsin, olen kohta 13 täyttävä hevoshullu tyttö Satakunnasta. Hevosiin olen tykästynyt jo ihan pienestä pitäen, mutta ratsastuksen aloittelin vasta sillon, kun olin muistaakseni koulus toisella luokalla. Enempiä en nyt tässä ala ratsastushistoriastani sepittämään, koska tästä aiheesta värkkään varmaan jossain kohtaa ihan erillistä postausta. :)

Käyn ratsastustunneilla Jaakkolan rusthollilla kerran viikossa, ja lisäksi vuokraan muutamia heposia eräällä toisella tallilla kaverini Ampan kanssa. Aloitimme vuokrauksen siellä viime syksynä, joten yli vuosi on nyt tullut täyteen ihanien vuokraheposten kanssa! Ihan ensimmäisenä vuokrasimme tilastoponiruuna Ringoa ja suokkiruuna Pontsoa, myöhemmin "vuokraheposjengiin" liittyi myös shettisruuna Aatu ja lämppäriruuna Paavo. Mikään näistä hevosista ei anna mitään ilmaiseksi, ja ratsastaja todellakin joutuu kunnolla töihin! Vaikkei aina näitten heposten kanssa sujukkaan aivan niin hyvin, silti tie on ainoastaan eteenpäin ja kun tarpeeksi harjoittelee, ehkä ne oikeat nappulat sieltä jostain joskus löytyvät. Toivottavasti. Mutta ihania ja opettavaisia ovat silti kaikista ongelmista (jotka johtuvat ratsastajasta) huolimatta! <3

Nyt voisinkin piristää teitä lukijoita (joita on ruhtinaallisesti yksi) vanhoilla kuvilla!

Ringo

Aatu

Pontso

Paavo

Käyn talleilemassa paljon eräällä yksityistallilla, enemmänkin hevosten hoitamisen parissa. Silloin tällöin kuitenkin kanssa ratsastan tai kärryttelen siellä, voisin laittaa muutaman vanhan kuvan niistäkin ihanista heposista :)

Komeetta-poni, kuskilla istunta 5/5...

suokkitamma Huiske

shettistamma Nella

Toivottavasti piditte postauksesta, tämän tarkoituksena oli hieman esitellä kuvien muodossa blogissa jatkossakin esiintyviä kauraturpia!

~ Laura

Heippa!

Me ollaan kaks satakuntalaista tyttöä, ja meidän nimet ovat Elli ja Laura. Me molemmat ratsastetaan ja käydään talleilla usein ihan muuten vaan. Tuli semmonen hullu ajatus et voitais ruvet pitää blogia. No mut voitais varmaan esitellä ittemme.

Laura

Mä olen kohta 13-vuotias, tälläinen tavallinen hevoshöperö tyttö Satakunnasta. Harrastan ratsastusta ja käyn talleilemassa usein, monta kertaa viikossa. Hoitoponeja mulla ei ole, mutta käyn vuokrailemassa muutamia heppoja kaverini Ampan kanssa silloin tällöin. Tässä blogissa tulette kuulemaan lyhyitä ja pitkiä sepustuksia ratsastuksista, talleiluista ja kaikesta hevosiin liittyvästä. Tietenkin myös itsestäni :D

Elli

Oon 13 ja (yllätys,yllätys) Satakunnasta. Ratsastusta on tullut harrastettua 5 vuotta. Perhelläni on hevonen, ja lisäksi  hoidan ja liikutan samalla tallilla asuvaa ponia. Ratsastuksen aloitin länkkäritallilla, ja puolitoista vuotta sitte siirryin tähän "tavalliseen" ratsastukseen, ja käyn ratsutalli Cruisessa Ampan kanssa samalla tunnilla. Toivottavasti joku eksyisi tähän blogiin, ja ehkä jopa hiukan kiinnostuisi tästä. :DD

Ampan blogi täällä :)

~ Laura & Elli