...erottaa kaksi lämppäriä toisistaan.
Tänään tiistaina lähdin tallille melko pian koulun jälkeen kaverini Ampan kanssa. Minun oli tarkoitus ratsastaa Paavolla, joka on siis lämminveriruuna. Ampan taas oli tarkoitus ratsastaa Ringolla, itsepäisellä tilastoponiruunalla. Päästyämme tallille lähdimme heti ensimmäiseksi metsästämään ratsuja kuraisesta tarhasta. Amppa oli varautunut kumisaappailla, mutta enhän mä sitten itse tietenkään ottanut asiaa huomioon ennen tallille lähtöö..joten ridakenkäni olivat sitten oikein hienon mutakuorrutuksen peitossa..
Ja nyt itse otsikon aiheeseen...kun tuolla tallilla missä käydään hepoja vuokraamassa, on yhteensä neljä lämppäriä. Kaks tunnistaa kyl hyvin, meinaan Kingin ja yhden toisen jonka nimeä en itse asiassa ollenkaan tiedä. Mutta sitten on vielä ne kaksi lämppäriä, toinen nimeltään Hani ja toinen itse Paavo. Me ei sitten Ampan kanssa yhtään tiedetty vielä että kumpi on kumpi, joten sain hakea ja vaihtaa epätoivoisten arvailuyritysten kanssa hevosia yhteensä neljä kertaa tallin ja tarhan välillä, ennen kuin syttyi uusi älynväläys, jonka Amppa keksi: "Hei katotaan siit yhest kuvast mis mä ridaan Pavel, et onks sil sukkii jalas!". Kuvan katsomisen jälkeen löysin vihdoin viimein oikean hevosen tarhasta ja nyt muistisääntö itselleni: Paavo on hevonen, jolla EI OLE MITÄÄN SUKKIA JALASSA. Ehkä tämä tieto auttaa löytämään Paven omin voimin jatkossakin..Olin siis mennyt Paavolla ainoastaan yhden kerran ennen tätä kertaa.
Alottelin Paven kanssa kentällä alkukäyntien jälkeen tehtävällä, jossa tein käynnissä lyhyille sivuille suuret pääty-ympyrät, ja pysäytykset pitkien sivujen keskelle. Tämä sujui ihan hyvin, Pave taipui melko nätisti ja pysäytykset onnistuivat melkein pelkän istunnan avulla. Siirryin pian raviin, samaa tehtävää ravissakin, vaihdoin pysähdykset vain käyntiinsiirtymisiin. Pavella oli jonkin verran energiaa ja ravi pysyi hyvin yllä ja energisenä.
Annoin hepalle hyvin ansaitut välikäynnit, ja sen jälkeen ravailin hetken eteenalas pidemmällä ohjalla tarkoituksena saada Paavoa rennommaksi. Lopuksi laukkailin molempiin suuntiin muutaman epämääräistä ympyrää, ei vitsit hepalla oli oikeesti virtaa!
Tuli kyl toosi hyvä fiilis ratsastuksesta, sellaisia voisiko sanoa pienen pieniä onnistumisen tunteita! Paavo vaan on niin ihana ja mukava ratsastettava, että tällä lämppärillä ratsastelen varmaan ainakin tämän talven melkoisen aktiivisesti :)
Pahoittelen kuvien kännykkälaatua, mutta kun ei vielä ole omaa kameraa..noh on nää kännykkäkuvat kuitenkin sentään parempia kuin täysin kuvattomat postaukset :)
~Larppa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti